"Whoever said money can't buy happiness simply didnt know where to shop."

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Happy birthday to me!


Eilen oli taas se ihanin ja kamalin päivä vuodesta, jolloin olen virallisesti vuoden vanhempi. Voi kauhia! Ikä nyt sentään saa jäädä mainitsematta.. that's a secret I'll never tell ;)

Olen joutunut pitämään pienen tauon bloggailusta, kun on ollut niin paljon synttärijuhlia (3!!) tässä viimeisten kahden viikon aikana että oikeen päätä pyörryttää :D
Käydääs nyt kuitenkin vähän läpi, mitä täällä päässä on tapahtunut...


Sain laskiaisena ihan mielettömän hyvän idean: tehdään laskiaispullat
kaikille sukulaisille ja lähdetään kuljettamaan niitä autolla ympäri kyliä!
Että tämmösiä kiireitä mulla on ollut :D
Täytyy kyllä sanoa, että oli aika tyytyväisiä vastaanottajia :)


Sain Jereltä jonkin aikaa sitten lahjaksi suloisen suklaasydänrasian.
Awww :)
Yritin säästellä niitä erikoistilannetta varten, mutta laitoin ne typeryyttäni meidän
lasisen sohvapöydän laatikkoon, niin nehän irvisteli mulle sieltä
joten minä päätin kiusata takas ja ahmaista ne kaikki, hähää!!
No mutta mulla oli sentään synttärit tulossa...

Minä itse, kaksi serkuista, Pappa ja isäpuoli ollaan kaikki synnytty helmikuussa.
Siksi meistä onkin fiksua järjestää yhteiset synttärit kaikkien rakkaiden sukulaisten kesken.
Nämä yhteissynttärit onkin sellainen perinne, josta yritetään pitää kynsin hampain kiinni,
koska meillä on aina tosi hauskaa yhdessä.
Pappa on keksinyt tällekin tilanteelle lempinimen ja se on "Helmikuun Kovat" :D

Yhteissynttäreiden ajankohtana oli 15.2.
Mulla oli onneksi vapaapäivä, joten lähdin kaupungille etsimään serkuille lahjoja.
Äiti ja sen sisko huolehtii kyllä Helmikuun Koville pienet lahjat,
mutta pitihän sitä ostaa serkuille vielä jotkut ekstrat, ihan vaan koska ne on niin ihania :)



Seppälästä ei löytynyt mitään kivaa parikymppiselle serkkupojalle,
mutta kappas kummaa itselleni löysin kyllä kivat korut!


Mun oli pakko ostaa seuraavasta kaupasta itselleni tää! Niin ihana :)
Olin jo kassalla ruskea ja valkoinen aasi kädessäni aikoen ostaa serkkutytölle sen toisen,
mutta sitten satuin katsahtamaan sivulle ja olin myyty heti...

Kuva: lahjakas.fi

Willow Tree -patsaat on jotain uskomatonta.
Ne on niin kauniita ja niistä pystyy aistimaan ne tunteet, joita patsaat esittää.
Kun näin tuon äidin lapsi sylissään, mä tiesin etten lähde siitä kaupasta ilman
paperikassia, joka sisältää tuon parivaljakon.
Arvasin kyllä, että myös serkku rakastuisi tähän patsaaseen heti sen nähtyään,
mutta sitä en arvannut että hän huutaisi
"WILLOW TREE!! MITEN sä osasit ostaa mulle tän minkä halusinkin?!"
Tulipa ihana fiilis <3

Serkkupojan lahjasta mulla ei valitettavasti ole kuvaa, mutta sitä ei ole vaikea kuvailla:
valkoinen muki, jonka yläreunassa on mustat viikset ja pohjassa lukee Porn Star :D

Itselleni löysin seuraavat ihanuudet:



Olin tosi tyytyväinen kaikkiin ostoksiini :)
Ostosreissun jälkeen olikin sitten aika valmistautua iltaa varten.
Mentiin ensin ravintolaan syömään, jonka jälkeen suunnattiin äidin luokse jatkoille.


Ihana porukka <3


Äidin kaveri oli tehnyt tosi hienon kakun :)

Tämä Helmikuun Kova sai lahjaksi seuraavaa:



 Joo, meillä on serkun kanssa pieni pakkomielle apinoihin,
mutta se tarina jääköön kertomatta ettei ihan kaikki pitäis mua sekopäänä :D


 Hyvin oli myös serkku tiennyt, mitä mulle ostaisi.
Mä olen nimittäin etsinyt olohuoneen lattialle valkoista kynttilälyhtyä,
mutta ei ole tullut vielä vastaan sitä oikeaa.
Tämä on täydellinen <3

Valitettavasti muita kuvia synttäreistä en aio julkaista,
koska ne on tarkoitettu ihan vaan omaan valokuvakansioon.
Mutta sen verran voin kertoa, että me keksitään aina serkkujen kanssa ohjelma
meidän synttäreille ja tänä vuonna serkkutyttö esitti
juontajaa kisassa Vuoden Turhin Julkkis.
Minä ja serkkupoika oltiin kilpailijoita: Andy McCoy ja Johanna Tukiainen.
Että ehkä te ette olisi edes halunnut nähdä kuvia.. :DD


Tässä vielä yksi ostos, jonka tein tällä viikolla.
Uusi poskipuna ja punalle oma huisku.
Ihana toi timantti! <3


Niin ja joku kaipasi kuvaa mun hiuksista, joten olkaat hyvät!
Kiharat itse aiheutettuja enkelikihararaudalla on ihan oikea mun keksimä sana 
ja yhden yön verran tyynyyn hinkattuja.
Beautiful.

Eilen mulla oli pienimuotoiset kaverisynttärit, mutta niistä lisää myöhemmin :)


  • Yesterday was the day I love and hate: my birthday.
  • Not gonna tell my age, that's a secret I'll never tell ;)
I had a little time out from blogging since I had a lot to do (3 birthday parties!)
but here's a few things what I've been up to.
 
I made some buns for my relatives.
Busy busy, haha :D
And I ate all the chocolate hearts Jere gave me...
But they were totally laughing at me from under the glass of our coffee table
so I HAD to... you can relate, right?
 
Five people from my extended family, including me, were born in February
so we like to celebrate it together by having a big party among the ones we love.
The party was held on 15.12. I had a day off so I went shopping for some presents
for my cousins and found a little something for myself too...
Jewelry, "donkey" memo holder, fridge magnet, metal jar and the blush were for myself :P
The party pictures are for family eyes only, sorry! :D
 
I got some nail polish, boot warmers and a lovely lantern from my relatives<3

Someone wanted a picture of my hair, so that is the last picture above.
Gotta love angel waves after one nights sleep!

Yesterday I had a little get-together for my friends, but I will write about that later :)

tiistai 12. helmikuuta 2013

Pääasioita

Vitsi miten mahtava fiilis siitä tulee, kun pääsee parturiin! Sitä odottaa jännityksellä ja suurinpiirtein laskee päiviä kunnes pääsee istahtamaan sinne tuoliin ja luovuttaa suortuvat ammattilaisen käsittelyyn. Melkein voi kuulla, kun hiuksetkin huokaa helpotuksesta!

Mä olen niin tykästynyt mun vaaleeseen hiusväriin, että päätin pitää sen samana. Ei ole juurikasvua enää, jessus miten vapauttavaa! :)

Ja niinkuin aina, en voinut lähteä parturista pelkän uuden pään kanssa, joten raotin lompakkoa kerralla vähän enemmän ja ostin uusia tuotteita joilla helliä kutrejani.


Olen kuullut paljon hyvää hopeashampoosta, mutta koska en ole ollut blondi kauaa,
niin ei ole tullut aikasemmin tarpeeseen. Nyt luottoparturini suosittelemana ostin
kyseisen putelin L´orealilta, olihan se tarjouksessakin ;)


Parturi huikkasi vielä ennen lähtöäni, että älä anna Jeren käyttää sitä shampoota.
Moni on kuulemma ennenkin pelästynyt sen voimakasta väriä ja tummahiuksista
miestä tuote ei luonnollisestikaan hyödytä mitään. Pakkohan sitä purkkia oli sitten
kotona vähän raottaa ja joo, väri on vähintäänkin mielenkiintoinen :)


Kotiin lähti myös Mythic Oil, joka on hiuksiin jätettävä hoitoaine kuiville latvoille.
Olen monta kertaa arponut, pitäisikö tuota koittaa mutta jostain syystä se on aina
jäänyt sinne hyllylle odottelemaan. Tästäkin olen kuullut pelkkää hyvää, joten kai
se on kokeilemisen arvoinen. Ehkäisee kaksihaaraisia ja kaikkea kivaa.
Varsinkin, jos haluaa kasvattaa hiuksia niin tämä on
kuulemma ihan ykköstuote. We'll see :)


Jostain maagisesta syystä mun kulmakynä hukkui töissä,
joten piti käydä Sokoksella hakemassa uusi.
Ja todella yllättäen taas se ei jäänyt siihen pelkkään kynään...
Nappasin mukaan vielä Klippoteketin kuivashampoon
(tätäkin on kehuttu ja hinta ei todellakaan päätä huimannut!) ja hiuspuuterin.
On muuten mun ihan eka oma purkki, kaksi kertaa olen nyt testannut hiuspuuteria
ja komppaan parturiani, että kyllä tämä tuote on tullut jäädäkseen.


  • I love to go to the hairdresser's! I can almost hear my hair sigh out of relief :)
Yesterday was that magical day again. I like my blond hair color so I decided to keep it.
And now even my roots are the same color, yay! :D (i hatehatehate root growth!)

A big surprise, I spent a little more this time buying some new hair products. Ooops...
I got a silver shampoo, recommended by my hairdresser. She told me not to let Jere use it, the color has shocked many people before and it doesnt do him any good since he doesnt have blond hair. I opened the bottle at home and yep, the color is indeed interesting :)

I also got Mythic Oil, a leave-in conditioner for dry ends.
I have heard a lot of good things about this product. 
Especially if you are trying to grow your hair long, this is supposedly the number one choice.
We will see about that then.

I lost my eye brow pencil so I had to get a new one. And surprise surprise, I got something else too :P
I got a dry shampoo from Klippoteket (so cheap! and I hear it is very good) and hair powder.
This is my very first bottle of hair powder. I have only used it twice but I agree with my hairdresser, this product came to stay!

perjantai 8. helmikuuta 2013

Pieniä paloja arjesta

Ja taas on perjantai. Tämä viikko on ollut niin raskas henkisesti ja fyysisesti, että musta tuntuu että viikonloppu menee ihan vaan rentoutuessa kotona. Ja lauantaillekin pukkaa työvuoroa, joten se rentoutuminenkin on taas vaihteeksi kortilla. Senpä takia en usko että jaksan kirjotella tänne siitä, miten kauan sunnuntaina nukuin ja miten paljon sain kirjaa luettua :D Eli tässä nyt muutama pieni arjenpalanen tältä viikolta (niitä positiivisia, negatiiviset saa mun puolesta painua kauas unholaan, hus pois!).


Kun kerran mentiin lelukauppaan hakemaan sitä kummipojan lahjaa,
niin halusin jotain pientä itsellenikin. Löysinkin sitten tuollasen kivan
pikku paketin jossa on pelikortit ja Yatzy-peli samoissa kansissa.
Yatzy on niiin kiva (olin siinä ihan haka pienempänä!) ja kaveri justiinsa
valitti että me ollaan ihan urpo pariskunta kun meillä ei ole pelikortteja
kotona (niin tai siis on mutta missähän ne mahtaapi olla...).
Nytpä on sitten molemmat :)


Näin kivan väriset Yatzy-nopatkin siellä oli :)
Pelattiin Jeren kanssa yks ilta matsi ja sitten mä suutuin kun se voitti :D
Ihan törkeen ärsyttävää, kun se äijä voittaa jokaikisen pelin jota sen kanssa pelaa!
Varsinkin, jos opettaa sille jonkun sellaisen jota se ei ole koskaan ennen pelannut.
Niin kai siitä nyt vähemmästäkin raivostuu hemmetti! :D

 

Tosiaan tämä viikko on ollut niin tyhmä, että mun mielestä mä ansaitsin jonkun
palkinnon kun en alkanut riehua ja heitellä tavaroita ihan vaan sen takia,
kun elämä on joskus niin uskomattoman julmaa ja epäoikeudenmukaista ja surullista ja ja ja...
Ja koska mä olin kiltti tyttö ja vein pulloja kauppaan niin halusin heti törsätä nekin vähät
extra-rahat itseeni. Jotenka, Adore Couture -blogin Marian innoittamana ostin itselleni hiustenkihartamispötkylät (ja päätin samalla että toi on ihan oikea sana).


Ostin samalla kaksi pakettia, kun yhdessä oli vaan viisi pötkylää.
Ja yllätys yllätys, pieni perfektionisti nosti taas päätään ja valitti
kun nyt noita mustia on enemmän kuin pinkkejä :D
Maailma vois romahtaa tästäkin vääryydestä, tiedän...


Halusin heti testata uusia pötkylöitäni, joten kiinnitin ne vaan sikin sokin pollaani kiinni.
Ihan kokeilumielessä vaan :)



Kiharoista tuli tosi kivat, mä tykkään!
Ja jos kerran tollasella nopealla testauksella lopputulos on noin kiva
niin varmasti on huipusti parempi jos jaksaa nähdä hieman enemmän vaivaa
ja vaikka laittaa jotakin tököttiä joukkoon.
Älkää muuten antako meidän vessan ällöttävän keltaisen valon ällöttää ;)


 Tuossa näkyy muuten samalla hiuspanta, joka unohtui joululahjalistauksesta.
Oltiin äidin kanssa ostoksilla ja mä olin jo laittanut tuon ihanuuden kärryihin,
mutta sitten päätin säästää rahat ja viedä pannan takaisin hyllyyn
(arvatkaa harmittiko myöhemmin!).
Ilo oli kaksinkertainen, kun se sitten ilmestyi esiin yhdestä joulupaketista :)
Tuossa kuvassa se on kyllä menossa ihan väärään suuntaan, mutta ei voinut
laittaa sitä toisinpäin kun toisen puolen "kiharat" oli melko kaamea näky...
Noo, en ollut onneksi ton luomuksen kanssa minnekään lähdössä...


Sitten vielä yksi juttu.
Kerroin viimeksi siitä ihanasta korurasiasta jonka löysin ABC:n sisustushyllyltä.
Kattelin siellä tuommosta ihanaa posliinista korurasiaa, mutta senkin jätin sitten
sinne hyllyyn kun nyt ostin kaikkea muutakin.
Kävin äidin luona viemässä sen tuliaisen ja äiti oli silleen
"Hei mullakin on sulle tuliainen, jonka olen unohtanu antaa" ja antoi mulle tän :D
Mua nauratti, kun mun 10-vuotias pikkusisko huokaisi ja kysyi
"Miks teidän pitää aina tuoda jotain tuliaisia?"
Ööö, siks kun se on kivaa :D


I love it <3
Hyvä että meillä on äidin kanssa niin samanlainen maku,
saa aina lahjaksi kaikkea ihanaa!
On siinä tietysti se vaara, että itsellä on jo se sama tavara,
mutta tällä kertaa kävi tuuri :)


  • Friday, again! This week has been very rough, both mentally and fysically, so I think I will just try to relax during weekend and not bother to write about anything special (which will probably not even happen). So here is a few bits and pieces about some good things from this week (the bad I will try to forget...)
I bought a game to myself. It has regular cards and Yatzy (loove Yatzy, used to be very good at it!).
So we played it with Jere and I got mad when he won :D
Seriously, does he HAVE TO win every single game I play with him?!
God dammit! :D
 I thought I deserved a reward just because I didnt start throwing things because of life's suckiness and unfairness (I'm not talking about the Yatzy-game ;) )
So I bought myself hair curling thingies (what are they called...)
 I liked the result, even though it was only a quick test to see if I can use them right.
And I love the hairband I got from my Mom for Christmas <3
I also got a jewelry box from her as a "souvenir"
(we buy them a lot, I got mine when I went to give her hers :D)
and my little sister asked us "Why do you always buy each other souvenirs?"
Oh well, just because it's fun :)
And the best part is, that is the exact same jewelry box I almost bought myself!

maanantai 4. helmikuuta 2013

Pienet ja arvokkaat hetket


 Mun rakas kummipoika Daniel täytti kaksi vuotta ja synttärit pidettiin nyt viikonloppuna,
joten me lähdettiin Jeren kanssa ajelemaan lauantaina Helsinkiin päin.
Jo sinne suuntaan ajeleminen saa mut tosi hyvälle tuulelle,
kun tiedän että saa taas olla rakkaiden ihmisten seurassa.






Ostettiin Danielille lahjaksi tuommosia puisia vihanneksia, jotka saa pilkottua osiin pienellä puuveitsellä (palaset on kiinni toisissaan tarranauhalla). Heti kun näin paketin lelukaupassa, olin ihan et oujee, tää me ostetaan! Mun pikkusiskoilla on kans tuommosia leluja ja siis oikeesti, jopa mä itse tykkään ihan hirmusesti leikkiä niillä (muutaman kerran ehkä kuullu huudon "mun vuoro jo!" kun olen jumittunu leikkelemään noita palikoita, kjäh kjäh)! Mä sanoinkin jo kaupassa, että mahtaakohan se Daniel edes ehtiä leikkiä näillä kun mä jo omin ne itelleni... :D


Komiasti hän osasi heti leikata niitä!
Danskun lemppariksi nousi porkkana
(se on munkin suosikki!! :D)


Kun meitä vieraita oli enää kolme jäljellä, mun serkku sai mahtavan idean.
Lainattiin Danielilta muovailuvahaa ja pidettiin kilpailu, kuka saa aikaseksi
hienoimman taideteoksen annetusta aiheesta. Ensimmäinen aihe oli "Pupu".
Ja tässä tulos :D Hiukan me naurettiin noita!
Eikä varmaan tuu yllätyksenä että serkun muotoilema punainen puppeli vei voiton ;)


Kilpailtiin vielä toisen kerran, jolloin aiheena oli "Talo".
Tällä kertaa mä sain punaisen vahan ja mun mahtava luomus voitti, jee! :)
Eli selkeästi toi punainen vaha on aivan lyömätöntä tavaraa.
Daniel-raukka kun aikuiset vie lelutkin käsistä, hehheh..

Me innostuttiin jo aiemmin leikkimään Jeren kanssa niillä meidän tuomilla vihanneksilla. Serkku katto vähän aikaa ja sano sitten "älkää hei enää ikinä tehkö tota".
Höh, ilonpilaaja :)

Sitte kun serkku paineli myöhemmin saunaan, niin me jatkettiin taas.
Leikittiin varmaan oikeesti puol tuntia niillä, pilkottiin ja tarjottiin niitä toisillemme
kauppaleikin muodossa ja vaihdeltiin vuoroa.
Ja naurettiin siinä kahestaan et ollaanpas me hauskoja.
Saatiin vähän ehkä outoja katseita serkun mieheltä...
Kun serkku tuli saunasta niin se kysyi mieheltään "taasko ne tekee sitä?"
Piti jälleen lopettaa leikki kesken :D


Hauskinta oli se, kun siinä sit katteltiin kiltisti telkkaria ja kun muut ei huomannu
Jere osotti Danielin kuorma-autoa ja kuiskas mulle "Hei mulle tuli just kuorma, tarviitko sä jotaki?"
No joo, ei nyt kuulosta kovin hauskalta mutta mä kyllä sain hyvät naurut sen illan aikana :D


Tottakai piti vähän kuvailla myös kynsiä, on ne vaan niiiin hienot!! :)


Ikävä iskee aina heti jo siinä vaiheessa, kun pitää pakata laukut ja lähteä kotiin.
Onneksi mua lohdutti se, kun Jere kysyi että käydäänkö matkalla syömässä Forssan
ABC:llä kun aina muuten käydään Autokeitaalla. En laittanu vastaan,
kun muistin että siinä ABC:n aulassa myydään tosi kivoja sisustusjuttuja.
Eihän mikään reissu ole onnistunut ilman tuliaisia!


 Löysinkin sieltä ihanan pienen rasian, jossa lukee "Pienet ja arvokkaat".
Ei sinne kyllä mahdu edes neljäsosaa mun koruista, mutta kun se oli niin pieni ja söpö
etten vaan voinut jättää sitä sinne hyllylle itkemään mun perään. Ymmärrätte varmaan.



Aivan ihanan suloisia pieniä perhospyykkipoikia!
En mä vielä tiedä, mitä noilla teen mutta kyllä mä varmasti jotain kivaa keksin :)


Äidille ostin pehmoisen sydänkoristeen, se oli niin äidin tyylinen.
Ja sitä hiplaillessa tietty harmittelin miksen ostanu itelle samanlaista...
Jälkiviisaus = paras viisaus!


Niin ja sain mä vielä joululahjojakin :D
Ei ehditty enää ennen joulua käymään serkun luona että oltais voitu vaihtaa lahjoja
mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Sain iiihanan pingviineillä kuorrutetun käsi- ja vartalorasvan! <3


 Ja tämän kaunottaren oli ihan itse rakas kummipoikani valinnut
(serkku oli näyttänyt kahta sormusta ja kysynyt että kumpi niin Daniel oli heti osoittanut tätä).
Kyllä Dansku tietää mistä kummitäti tykkää <3



On se niin kaunis lisä mun kokoelmaan <3


Ja vielä viimeisenä (ja hupaisimpana): Kolme Viisasta Apinaa!
Serkku oli bongannut nämä kiviset veijarit Egyptissä ollessaan,
oli kuulemma muistuttanut minusta :D
Siellä ne nyt istuu meidän olohuoneen senkin päällä tosi viisaina
ja muistuttaa puolestaan minua erittäin rakkaista ihmisistä :)

Oliko teillä jotain hetkeä viikonloppuna, joka oli ihan ylitse muiden?

lauantai 2. helmikuuta 2013

First challenge completed!

Ihanaa, viikonloppu on taas täällä! Aloitettiin se Bettyn kanssa mukavissa merkeissä, sillä meillä oli tänään treffit ja siinä samalla sisko suoritti vuoden ensimmäisen haasteensa. Ei ehkä kuulosta kovin kummoiselta, mutta meille se oli suoritus todellakin!

Ollaan nimittäin jo pitkään haluttu maistaa ravintolassa tomaattikeittoa, mutta aina kun sinne raflaan asti lähtee niin tekee mieli jotain ihan muuta. Ja usein käy myös niin, että ne herkulliset jälkiruuat jää tilaamatta kun on ahdettu napa täyteen pääruokaa. Vitsi mikä rikos! (Meidän aforismi-talouspaperissakin luki: "Elämä on lyhyt. Syö ensin jälkiruoka." Nih.

Joten koska mä en ehtinyt vielä antaa mitään sen kummallisempaa haastetta, niin sovittiin että haastetta on tarpeeksi siinä kun sisko päättää meille treffipäivän ja mennään Jonesiin syömään tomaattikeittoa. Ja otetaan ne jälkiruuat. Ja sisko lupasi laittaa mun kynnet, jei!


Kun vihdoin saatiin tomaattikeitot neniemme eteen, oltiin tosi tyytyväisiä jo ennen ensimmäistä lusikallista. Keitto tuoksui ja näytti todella hyvälle. Ja myös maku oli kohdillaan.


Tilattiin lisukkeeksi Naan-leipää, koska mä en ollut vielä ehtinyt sitä maistamaan.
Ihan hyvää sekin oli, mutta keitto taisi viedä voiton :)


Ja se jälkiruoka, mmm!
Mä valitsin Banana Splitin ihan vaan sen takia,
kun en ollut sellaistakaan koskaan tilannut ennen.
Ja siskolle maistui brownie-suklaakakku.

Ruoka oli ihan uskomattoman täyttävää! Vielä kaksi tuntia syömisen jälkeen mä olin aivan ähkynä ja makasin viltin alla siskon sohvalla ja päästelin suusta sellasia valivali-ääniä. Ihana sisko raahasi pöydän sohvaan kiinni, jotta voisin maata selälläni samalla kun se teki mulle manikyyrin! :D


Näin ihanat niistä tuli!! Oon ihan in love :)
Harmi vaan, ettei saatu mitään täydellisiä kuvia otettua,
taidettiin olla molemmat aika väsyneitä kun kellokin läheni puoltayötä.
Laitan parempaa kuvaa sitten kun saan sellasen otettua.

Mutta eiks oo makeet?!
Maailman kauneimmat kynnet saivat nimensä mun mukaan: Shopping Bling :)
Iiiiiiii, lovelovelove!!! <3<3<3

Nyt mä olen niiiin valmis lähtemään kummipojan synttäreille huomenna :)
Hauskaa viikonloppua kaikille muillekin!