"Whoever said money can't buy happiness simply didnt know where to shop."

maanantai 25. maaliskuuta 2013

Ei jaksais enää aivastaa, ei nenäänsä niistää...

Alkaa ottaa päähän.
Mun parhaat ystävät viimeisten kuuden päivän aikana ovat olleet:


Lehmu-kuumemittari...


...kuumat ja vähemmän kuumat juomat...

google.fi
...Netflix...


...ja nyt kun mun makuaisti on vihdoin palannut, herkut.

Vaikka elämä alkaa taas pikkuhiljaa voittaa, mä en jaksaisi tehdä yhtään mitään.
Ja toisaalta tylsistyttää niin pirusti sohvalla makoileminen ja telkkarin kyttääminen.

Mä haluaisin niin olla tämä ihminen:


enkä enää tämä:

      
 Mutta nyt täytyy vaan kestää vielä hetki.
Haetaanpas taas se positiivinen asia tästäkin tilanteesta.
Se neljäs kilo, joka oli niin tiukassa, on nyt vihdoinkin häippässyt :)
Kun vaan tästä tokenisin kunnolla, niin pääsisi taas terveellisten elämäntapojen pariin.
Nyt en jaksa laskea, kuinka monta mehulasillista olen juonut.
Ja jos joku haluaa välttämättä tehdä mulle ruuaksi pizzaa niin minähän syön sen!
Ja oli muuten hyvää se pieni maunvälähdys jonka tunsin kielelläni :P

Jos mä nyt äkkiä vielä esittelen pari uutuutta,
ennen kuin vajoan taas takas tuonne sohvalle.

 

Ennen kuin tulin kipeäksi, tein maailman pienimmän ostoskierroksen.
En ehtinyt muualle kuin Bijou Brigitteen
(ja kahvilaan hakemaan pari donitsia, kröhöm)
mutta tällä kertaa se oli ihan riittävää.


Hyvin harvoin ostan mitään settejä, kun on koruista kyse.
Jos löytyy joku hieno kaulakoru vaikkapa,
niin ostan sen ja yhdistelen sitten niihin korviksiin ja sormuksiin, joita kotoa löytyy.
Kuvan kaulakorun ostin jokunen aika sitten, enkä edes muistanut mistä se oli.


Bijou Brigittessä ollessani bongasin nuo korvakorut ja pakkohan ne oli ostaa.
En ole oikein osannut yhdistää tuota kaulakorua mihinkään korviksiin,
joten onneksi noita korviksia löytyi vielä.
Yksi ongelma vähemmän mun maailmassani, jes! :)

Ja jos jollain on samanlaisia ongelmia naamansa kanssa kuin yllä mainitsin,
niin vinkkejä tännepäin, kiitos! :)


  • I'm starting to be very annoyed.
Over the past six days my best friends have been a cow thermometer, hot and not so hot drinks, Netflix and, now that I finally have my sense of taste back, treats.

Even though the zest of life is starting to win little by little, I still don't feel like doing anything,
I am so exhausted. And it's getting really boring lying on the couch and watching TV.

I wanna be the person in the first picture, not the one below it.

But I gotta hang on for just a little longer.
Let's seek out the positive side once again, shall we.
The fourth kilo that was so stubborn has finally gone :)
I can't wait to be better so that I can go back to the healthy life choices.
Right now I'm not able to count every glass of juice I drink.
And if someone wants to make me some pizza for dinner, I am glad to eat it!
And by the way, that little flash of flavor was goo-ood! :P

Before I got sick, I did the smallest shopping tour ever.
It only consisted of one store, Bijou Brigitte.
I got a sparkling ring and those flowery earrings.
The necklace is not new, but I couldn't really combine it with the right kind of earrings.
So I was really glad when they still had those matching earrings in the store.
One less problem in my life, yay! :)


perjantai 22. maaliskuuta 2013

Sick and tired of being sick and tired

No nyt ottaa aika huolella päähän.
Jere oli varannut meille täksi viikonlopuksi huoneen Naantalin kylpylästä.
Ollaan haluttu lähteä sinne jo pitkään ja nyt vihdoinkin näytti siltä että päästäisiin matkaan.

Mutta ei.
Mä sain jonkun ihme pöpön jostain
ja olen makoillut sohvalla viimeiset kaksi päivää eikä loppua näy vieläkään.

Maanantaina kävin Porissa moikkaamassa Mummia ja tehtiin pieni shoppailukierros.
Eilen illalla Mummi soitti mulle ja kertoi,
että sillä on ihan sama tauti ja se on oksennellut koko päivän.
Täytyy myöntää, että vähän nauratti kun Mummi huusi puhelimessa räväkkään tyyliinsä:
"Joku porilainen kusipää on aivastanu väärään paikkaan ja me ollaan sen takia kipeitä!"
Hahahaa, vähän vaikuttaa siltä että noin siinä kävi :D
(ehkä miinus se kusipää, mutta aivastusta en epäile)

Nyt mun kurkkuun on muuttanut joku limainen örkki.
Pakkohan se kylpyläreissu on perua.
Sen lisäksi etten halua viettää rentouttavaa lomaa huoneessa yskien keuhkojani pellolle,
saati sitten että tulisin siitä vedessä lillumisesta enemmän kipeeksi.

Täytyy nyt sitten vaan jäädä kotiin rentoilemaan,
ei tässä muu auta.

Mutta jos nyt otetaan positiivinen linja ja haetaan tästäkin tilanteesta jotain hyvää,
niin onneksi meillä on kotona Netflix.
Sen avulla pärjää aika pitkälle :)

Tosin mä katsoin eilen sellaisen elokuvan, että en saanut ihan heti silmiä ummistettua sen jälkeen.
Sen nimi on Frozen ja siinä kolme kaverusta jää jumiin hiihtohissiin.
Vihaan talvea enkä muutenkaan käy laskettelemassa, mutta tämän jälkeen on vielä vähemmän asiaa mihinkään rinteeseen tai hiihtohissiin.

Tässä olisi uteliaille tarjolla elokuvan traileri :)
       

Ja koska mulla on niin tylsää tällä hetkellä,
bongailin Youtubesta muitakin leffoja jotka haluan ehdottomasti katsoa.

Heikkohermoisten ei kannata katsoa seuraavia pätkiä!



Chernobyl Diaries



Mama



 


Warm Bodies
(tää vaikuttaa kyllä lähinnä vitsiltä, mutta vois olla ihan hauska)





House At The End Of The Street




 The Last House On The Left



My Soul To Take


En todellakaan tajua, miksi tällaisia kamaluuksia pitää vahdata, mutta jokin niissä vaan viehättää.
Kai se on se jännitys sitten :)
Ja se että mä hyvin hyvin harvoin näen mitään painajaisia näiden leffojen takia,
mielikuvitus vaan vilkastuu ja pimeää pelkään aina enemmän.

Mä en tajua, miksi toi Frozen jäi mulla junnaamaan, vaikkei se ole edes mikään superpelottava.
Se oli vaan tosi ahdistava :/


Muita kauhuleffa-friikkejä? :)



  • I am so irritated right now.
Jere got us a room from Naantali Spa this weekend.
We have wanted to go there for a long time and now that we finally could, I got sick.
Two days on the couch and more to come.
 
On Monday I went to Pori to see my grandmother and we went shopping.
Last night she called me and said she is sick now too and she's been throwing up all day.
I have to say it was a little funny when she said
"Some asshole from Pori sneezed in the wrong place and now we are both sick!"
I guess that's true :D
(maybe not the asshole-part but the sneezing)
 
And now some slimy orc has made its home in my throat.
We have to cancel our trip.
I don't want to spend the relaxing vacation in the hotel room couching my lungs out.
Or get more sick by swimming in the pools.
 
I have to stay at home and relax, nothing more I can do.
 
But if we are being positive and searching for something good in this too,
thank God for Netflix :)
 
I watched a movie called Frozen yesterday
and I liked it even though I couldnt sleep right away after that. 
It was about three friends who get stuck in a ski lift.
 
I hate winter but now I DEFINITELY dont wanna go skiing or use a ski lift.
Never.
 
For the curious ones I put up the trailer above.
 
Also cause I am bored I checked Youtube for other movies I wanna see.
 
If you don't like scary movies or are easily frightened, don't watch those trailers!
 
Any other scary movie fans out there? :)        
 
 




keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Let's go back to my birthday, once more...

Olen taas vaihteeksi myöhässä mun postausten kanssa,
mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, eiks niin? ;)

Siis unohdin täysin kirjoitella mun synttäreistä!
Tai ei niissä mitään ihmeellistä kerrottavaa ole, mutta ne lahjat!! :D
Eli heitetäänpäs tähän väliin pieni kuvapläjäys...


Pidin ihan pienet synttärijuhlat muutaman kaverin kesken.
Menossa oli mukana tietysti myös sisko, Mummi ja iskä.
Minä olin oikeen kunnon prinsessa, jolle laitettiin kruunu päähän
ja sitten sain tuommosen pinkin sydänsormuksen, jolla annettiin leima niille
jotka halus mennä ulos harrastamaan tyhmyyttä eli tupakan polttamista.
Sisälle ei ollut tulemista ilman prinsessan myöntämää leimaa! :D


Sisko oli loihtinut juhliin kaikennäköisiä herkkuja.
Tässä niistä söpöimmät, eli lime-kuppikakut joissa oli ihania koristeita :)


Prinsessa tietty valkkasi itselleen sellaisen, jossa koristeena oli kruunu.
Oli namia <3

Enempää julkaisukelpoisia kuvia juhlista ei sitten olekaan...
Olis mulla video, jolla mun puolikuuro isä yrittää laulaa Kran Turismoa SingStarilla
(juhlien ehdoton kohokohta, mä niiiiiiin nauroin!! :D),
mutta se on niin nolo ettei sitä voi laittaa julkiseen levitykseen! :D

Joten nyt saatte sitten tyytyä katselemaan mitä sain lahjaksi :)


Näitä ihania kippoja ihastelin kerran kaupassa.
Yllätys oli melkoinen, kun sain nämä lahjaksi vaikken ollut asiasta hiiskunutkaan!
Ihanaa kun ihmiset tietää kysymättäkin mistä mä tykkään! :)


Siskolta sain kirjan, jonka olisin todennäköisesti ostanut itselleni jos olisin tähän törmännyt.
Style-kirja, joka sisältää vinkkejä maailman tunnetuimmilta muotibloggaajilta!


Kirjassa on paljon tietoa erilaisista vaatteista ja tyylistä ja on tietysti kuorrutettu kauniilla kuvilla!




Muistatteko sen pipon, jonka kerroin löytäneeni yksi ilta postilaatikosta?
Ihanuus sai kaverikseen samasta langasta neulotun tuubihuivin <3

 

Samalta rakkaalta ystävältä sain ylisöpöjä lasimerkkejä!
Näitäkin kerran kaupassa katselin ja kun näytin niitä Jerelle,
palaute oli seuraavanlaista:
"Mitä sä noilla muka teet?"
Ööö, merkkaan laseja!?
Miehet on sit joskus niin tyhmiä, kun ne ei vaan tajua.
 
 

Kattokaa nyt niitä!
Tarviiko noin söpöjen otusten ostamiseen jonkun syyn?!
Se on vaan ekstraa, että niistä on oikeesti jotain hyötyäkin :D


Rakastuin näihin itsetehtyihin koruihin ensisilmäyksellä!
Vaaleanpunaisen ja mustan yhdistelmä on niin kaunis <3


Siis miten mä en ole vielä raaputtanut näitä??!
Noistahan mä saan sen jättipotin, jonka avulla saan sen walk-in-closetin.. ;)


Mummin lahjakassista paljastui seuraavaa...


 Suloinen kultainen laukku, joka oikein huutaa että se haluaa jonnekin hienoihin juhliin ja heti!


Hopeinen rannekoru.


Suklaasydän tädiltä :)


Lisäksi sain Mummilta turkoosin huivin, jossa killuu kaksi hopeista sydäntä.
Lämpöiset kevätpäivät, teitä odotellaan jo!
Sopii muuten aika täydellisesti yksiin tuon rannekorun kanssa :)

 
Mummi tekee aina hauskoja synttärikortteja, johon on liimailtu vanhoja valokuvia.
Ihan koko korttia en kehtaa esitellä, mutta yhden vappukuvan pikku-minusta saatte nähdä :D
Mummi huomautti, että mä olen kuvassa ainut, jolla on lasi kädessä.
No yllätys!

Mutta kattokaa nyt miten kauniit, punaiset ja pitkät tekokynnet mulla on TOISESSA kädessä! x)
Ja kyllä, lappuhaalareista ja Cumulus-hupparista huolimatta olin jo tuolloin tosi tyylikäs ja osasin yhdistää kirkkaanpunaiset kynnet punaiseen muovisormukseen. Ei tsiisus! :D


Viimeisimpänä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä, mun uusi vauva.
Jere meni sitten ostamaan mulle Lumia 800 -puhelimen!
Se ei varmaan jaksanut enää kuunnella mun valituksia,
kun mun vanha kännykkä tykkäs tilttailla kesken tekstiviestin kirjoittamisen :D


Niin mun värinen!
Love <3

No niin, joko sais riittää postailut joissa esitellään pelkkiä tavaroita :D


  • Again, I am so late with my posts.
But better late than never, right?
 
I totally forgot to write about my birthday party!
Or actually, there is nothing interesting to tell really,
but the presents! :D
 
So here is a little line of pictures.
 
I had a small get-together with some of my friends, my sister, grandmother and dad.
I was a real princess, I got a crown and a pink heart shaped ring that was also a stamp.
So everyone who wanted to go out and smoke had to get a stamp first ;)
 
My sister had made all kinds of treats.
I took a picture of the cutest ones, lime-cupcakes with shapes!
 I, of course, picked one with a crown on it :)
 
I'm not gonna publish other pictures of the party.
I do have a video of my almost-deaf father singing Kran Turismo on SingStar
but trust me, no one wants to see that :D
 
But you guys do get to enjoy pictures of my presents :)
 
I got two cute deep plates I wanted but never told anyone!
So imagine my surprise when I got them as present :)
I love it when people know what to get me without asking!
 
I got a book from my sister.
I love it and I would have bought it myself if I ever saw it in a store.
It is called Style and is full of fashion tips from world-famous fashion bloggers.
With beautiful pictures, of course :)
 
And the beanie I found from our mailbox?
It made a friend with a tube scarf knit from the same thread :)

Same dear friend gave me those colourful plastic pieces that you can mark your glass with!
Sooo cute!

Other presents:
handmade jewelry
scratchers
a golden cluth
bracelet
calendar
chocolate heart
a scarf
Lumia 800!!

My grandmother always makes me a card with old photos on it.
I'm not gonna show the whole card but you can see one old photo of me when I was little.
My grandmother pointed out that I was the only one in the picture holding a glass.
Shocker :D

I also have long red fake nails on ONE hand and a red plastic ring.
Oh God :D
 
 
Maybe next time I will post something else than pictures of new "stuff" :D

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Kyllä minä niin mieleni ilahdutin kun kävin teatterissa...


Viime jouluna Jere sai multa lahjaksi kalenterin, joka oli täynnä meidän kuvia.
Sain siinä samalla kalenteria digitaalisesti editoidessani mahtavan idean.
Aloin heitellä randomilla joihinkin päiviin merkintöjä,
esim. leffa-ilta, roadtrip, laivalle ja niin edelleen.
Tästähän innostuttiin ihan täysillä ja päätettiin toteuttaa joka ikinen merkintä.


Jere sitten bongasi tuossa pari viikkoa sitten merkinnän "Teatteriin :)",
joka oli määrä toteuttaa tänä viikonloppuna.
Ei olla vielä yhdessä teatterimatkalle päästy
ja Jere ilmoitti, että on ollut viimeksi teatterissa ala-asteella!
Eihän tuommoinen nyt käy ollenkaan laatuun.
Ja vielä kun se kyseli multa jatkuvasti "Kai me sit mennään sinne teatteriin?",
niin pakkohan mun oli hommata meille liput :)


Mä sain valita esityksen ja koska me ollaan äidin kanssa naurettu Mielensäpahoittaja-kirjaa,
niin oli oikein mieluinen yllätys että siitä on tehty teatteriversio.
Ja kirsikkana kakun päällä pääosaa esitti Jarmo Koski,
jonka väki tuntee parhaiten roolistaan Seppo Taalasmaana :D
Jere oli joskus ihan mieletön Salkkarit-fani (huh, kehtasinpas jakaa tämänkin teidän kanssa!),
niin ei siinä sitten enempiä mietitty.
Jerelle esityksen nimikin pysyi yllätyksenä loppuun asti...


Meille tuli taas vaihteeksi sellanen kiire lähteä,
etten ehtinyt ottaa mitään ihmeellisiä kuvia asusta tai mistään muustakaan.
Mutta tässä tällainen nopea klikkaus mekosta ja kaulakorusta, joka on lähdössä lentoon...

 

Eikös se ole ihan normaalia,
että kun muut bloggaajat käyttävät muun muassa mattoja
tuotteiden sun muiden hommeleiden esittelemisen alustana,
niin minä käytän meidän kissaa? :D
Oli niin kiva tuo kontrasti kisun masun
ja synttärilahjaksi saadun kynsilakan välillä :)


Kirjoittelin täällä siitä, miten mukavaa on välillä siivota
kun samalla löytyy kaikenlaista kivaa jonka olemassaolon on kokonaan unohtanut.
Tällä kertaa mukaan pääsi mielettömän kaunis, New Yorkista ostettu rannekoru,
jossa oli löytöhetkellä vielä hintalappukin paikoillaan...


Myös tämän ylisöpön kultaisen käsilaukun olin unohtanut kaapin pohjalle.
New Yorkin tuliaisia tämäkin ihanuus <3


Jere oli niin söpö, kun sitä kuulemma jännitti hirmuisesti meidän teatterimatka :D
Kyseli, mitä kuuluu laittaa päälle ja miten siellä käyttäydytään.
Noh, vähän paremmat vaatteet päälle, kännykkä äänettömälle
ja maalaisjärki mukaan niin eiköhän sillä pääse hyvin alkuun.
Sitten se kuiski mulle salissa, että ompas täällä akateemisen näköistä porukkaa :D
ja sitäkin ihmetteli miksi kaikki joi konjakkia väliajalla...
Voi toista :D


 Tässä on meidän väliaikaeväät. 13 euroa maksoi koko satsi!
Mutta oli tuo kakkukin sitten aikast hyvää...

Kuva: google.fi
 Esitys oli hauska ja suosittelen sitä kyllä kaikille.
Tietysti voi vähän auttaa jos tietää etukäteen vähän tuosta mielensäpahoittajasta,
kuten sen että hän aina sanoo "Kyllä minä niin mieleni pahoitin kun..."
Jere oli iloisesti yllättynyt kun näki "Sepon" ja toihan se esitykseen pienen ekstran ;)
Tuo toinen heppu oli niin hauska, kun se esitti kaikkia muita rooleja!
Ja vielä niin hyvin :D

 

Kiva tulla kotiin, kun jengi on näin väsynyttä :D
Siinä alkoi itseäkin väsyttää oikein urakalla.
Ehtisin just ja just valmistaa meille iltapalaa tuoreesta ananaksesta
ja saada kielen kipeäksi kun uni jo kolkutteli silmäluomien takana.
Ja mikäs siinä, ei kai tämä lauantai olisi enää voinut paremmaksi tullakaan :)


Mitäs te muut tykkäätte teatterista? Tuleeko siellä käytyä usein?
Itse voisin käydä useamminkin, on se niin mukavaa ajanvietettä :)

torstai 14. maaliskuuta 2013

Muoviponnarin elämää

Daria tuossa kyseli voisinko ottaa kuvia mun mainiosta uudesta tuttavuudesta,
muoviponnarista, käytössä.

Joten olkaapas hyvät, tässä niitä tulee :)
 

Tästä siis lähdettiin.
Löysin Myllyn lastenvaateliikkeestä muovisen ponnarin,
joka oli niin hauskan näköinen, että se oli pakko ostaa ja testata.
Myönnän että vähän hävetti ostaa yhtä ponnaria,
mutta häpeän mä vähän sitäkin että tuo oli sitten sen reissun ainut ostos jonka maksoin itse.
Noo mutta, tää oli ihan sivuseikka :D




Tässä muoviponnari on päässyt pitämään mun hiuksia keskikorkealla poninhännällä.
Pyydän anteeksi kuvien vähemmän mahtavaa laatua,
on meinaan pikkasen hankala ottaa kuvia omasta pollasta.
Tai jos jollain on siihen jotain hyviä vinkkejä, niin antaa tulla vaan!
Mä nostan kädet ylös ja painan nappulaa ja sama toistetaan noin 50 kertaa,
jolloin kuvista ehkä kaksi on julkaisukelpoisia
ja sellaisia joihin se kampaus on ihan oikeasti tallentunut..
Nyt mulla on sitten 48 kuvaa meidän seinästä, nice!


Hyvää tässä ponnarissa on muun muassa se,
että vaikka se tietysti kiertyy käytön jälkeen ties minkälaisiin asentoihin,
niin hetken kun antaa sen levätä ja vetäytyä kasaan
on se taas pian samannäköinen kuin ostettaessa. 
Niin ja muoviponnari ei aiheuta hiuksiin semmoisia ärsyttäviä "ponnaripainaumia", ainakaan jos sitä ei käytä liian kireällä.


Nutturaa tehdessä tämän pikkuisen muovisen kaverin saa piiloutumaan hiusten sekaan niin,
ettei sitä kovin hyvin näy.
No pikkusen se yrittää kurkistaa tuolta :)


Tässä on syy, minkä takia ostin tuon muovihärpäkkeen.
Halusin nähdä, näyttääkö se niin kivalta nutturan kanssa kuin kuvittelin.
Ja eihän tuo miltään pahalta näytä, oikein mukavan näköinen koristus :)

Mä en tykkää, että nutturan kanssa (tai minkään muunkaan kampauksen, jos nyt sille tielle lähdetään)
näkyy ihan selvästi minkä väristä ja kokoista ponnaria on sen kokoamiseen käytetty.
Ja vaikka tuon nutturan saisikin tehtyä ilman ponnaria,
niin pinnejä siihen ainakin tarvitaan
ja nepäs vasta kauniita ovatkin kun sojottavat tuolta miten sattuu! 
Siksipä tykkään, että muoviponnari näyttää paljon juhlavammalta ja sievemmältä,
muistuttaa vähän jotain hiuskorua :)

Voi että miten kauniin nutturan sain minuutissa aikaiseksi :D
Haluan tässä lopuksi selventää,
etten ollut lähdössä ulkoiluttamaan tuota harakanpesää mihinkään.
Jos mä laitan jonkun kampauksen niin siinä kestää monta tuntia,
koska sen pitää olla niin tiptop kuin suinkin mahdollista.
Joku pakkomielle mulla on, en tiedä...

No, mitäs pidätte? :)
Mä luulen, että käyn seuraavalla reissulla hakemassa näitä kourallisen lisää!

Niin ja hei, tää näyttää ranteessakin paljon paremmalta kuin tavallinen ponnari! ;)


  • Daria asked, if I could take a few pictures with my new plastic hairtie working on my hair.
So here you go :)
 
 Like I told you, I got a plastic hairtie from a kids clothing store at Mylly shopping centre.
It looked like fun, so I had to test it.
I admit, I was a little embarrased to buy one hairtie
but I'm also ashamed it was the only thing I bought myself.
Oh well, whatever then :D
 
So sorry about the quality of the pictures, not so good
but it is really hard to take pictures of your own hair.
At least I think so.
I raise my hands, push a button and usually two of 50 pictures are okay.
And now I have 48 pictures of our wall, nice!
 
Anyway,  I tried the hairtie with a ponytail and a bun.
I like the fact that even if you strecth the hairtie in many different ways,
when you let it relax for a while it will look exactly the same when you bought it.
 Yay, plastic! :D
 
When you make a bun, the hairtie tries to hide in your hair.
Or it can look like a cute accessory :)
 
I don't like it when I do my hair and you can see the colour and shape of my hairtie.
So I would rather use a hairtie like that ´cause it looks like you are suppose to see it anyway.
And even if you can make a bun like the one above without a hairtie,
you would have to use pins and they are even more ugly!
I think this is a prettier way :)
 
I wanna clear out that I did not go out looking like that :D
Because that bun hairdo took me a minute to make.
When I wanna do my hair like that it takes much longer
cause I am a perfectionist when it comes to hairdos.
Unfortunately.
 
So what do you think? :)
I think next time I will buy a bunch of these!
 
And by the way, the plastic hairtie looks much cuter on your wrist than a regular one ;)